Säännöt

RESERVIN LÄÄKINTÄUPSEERIT RY

SÄÄNNÖT 2016

1. Yhdistyksen nimi, tunnus ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Reservin lääkintäupseerit ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on kaksikielinen ja sen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Yhdistyksen asiointikieli on suomi.

Yhdistyksen tunnus on sinipohjainen heraldinen upseerin ruusu. Ruusun keskellä on kultainen oktagoni, joka kuvaa ensihoitopaikan pohjan muotoa. Oktagonia ympäröi kultainen kunnianseppele. Oktagonin keskellä on lääkinnän punainen risti. Oktagonin yläpuolella on luku CXXX, joka viittaa lääkintäeversti Simo Brofeldtin jatkosodan aikana johtamaan operaatioon, jossa saatiin lentoteitse evakuoitua vihollisen saartamasta motista 130 haavoittunutta suomalaissotilasta turvaan. Operaatiosta Brofeldt ansaitsi ainoana lääkintäupseerina Mannerheim-ristin.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää lääkintäreserviupseerikurssin ja sen oppilaskunnan toimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää tapahtumia, koulutusta, seminaareja, julkaista kurssijulkaisuja ja myöntää yhdistyksen yleiskokouksen hyväksymän yhdistystunnuksen. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä Puolustusvoimien, Sotilaslääketieteen keskuksen ja lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja sekä kannatusjäsenmaksuja, järjestää erillisellä luvalla varainkeräyksiä, myydä ja julkaista kirjoja sekä lehtiä, järjestää maksullisia tapahtumia ja ottaa vastaan lahjoituksia sekä testamentteja.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja on suorittanut tai suorittamassa reserviupseerin tai upseerin tutkinnon. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistyksen toimintaa aktiivisesti tukevia henkilöitä voidaan myös kutsua jäseniksi. Varsinaiset jäsenet, kannattavat jäsenet ja kutsutut jäsenet hyväksyy hakemuksesta tai kutsusta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen jäsenillä on velvollisuus tiedottaa hallitusta yhteystietojen mahdollisesti muuttuessa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kahden vuoden ajan tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet ja kutsutut jäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa varsinaisista jäsenistä valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, varainhoitaja ja 2-7 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-3 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokouksen jälkeinen kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistyksen hallituksessa toimii palveluksessa olevan Lääkintäreserviupseerikurssin oppilaskunnan puheenjohtaja tarkkailijajäsenenä ja tämän estyessä hänen sijainen. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja varajäsenet mukaan luettuna ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokous on kutsuttava koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta hallituksen jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevään yleiskokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevään yleiskokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kutsutulla jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, varainhoitaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.